Mihin se lähtee ja miksi?

Aloitetaan faktoista. Oon lähdössä seuraavaksi 12 kuukaudeksi Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin EVS-vapaaehtoiseksi. Ensin se oli vaan yksi ajatus, sitten se jäi pyörimään mieleen eikä lähtenyt enää pois, se kasvoi ja muuttui unelmaksi. Nyt se on muuttumassa mun todellisuudeksi.

Mä uskon siihen, että me voidaan vaikuttaa omilla valinnoillamme tulevaisuuteen. Itse oon miettinyt viimeiset kuukaudet juuri sitä, mitä seurauksia mun tekemillä valinnoilla on, ja mitkä on tarpeeksi painavia perusteluita valintojen tekemiseksi. Oon ollut onnekas, mulla on ollut hyviä mahdollisuuksia, positiivinen ongelma kun oon joutunut valitsemaan kahdesta hyvästä. Mutta mä en usko, että kaikki on aina omasta tahdosta kiinni, koska sitä me ei saada valita mitkä kortit meille alussa jaetaan. Ja ne kortit, ne ei mee tasan. Me ei voida valita kaikkea mitä meille tapahtuu, mutta me voidaan kyllä valita, miten me siihen reagoidaan. Urakeskeisyyden ja seikkailunhalun rinnalla lähtemisen taustalla toimii myös ajatus tästä. Mä oon saanut hyvät kortit, ja jos pystyn pelaamaan niille hetken jonkun huono-onnisemman pussiin, niin mun mielestä se on ihan jees.

Ja tietysti tää virallinen puoli. Kansainväliset työmarkkinat, matkailu ja monikulttuuriset ympäristöt on vetäneet mua puoleensa varmaan, no kliseisesti sanottuna, siitä asti kun oon ymmärtänyt sellaisia mahdollisuuksia olevan olemassa.Voin kertoa kuluttaneeni useamman tunnin tutustuen erilaisiin koulutusohjelmiin, kansainvälisiin työpaikkoihin sekä vapaaehtoistyöprojekteihin ennen kuin olen päässyt tähän pisteeseen. Surffatessani näillä sivuistoilla oon törmännyt toistuvasti kahteen ongelmaan, joko mulla ei vielä ole riittävää työkokemusta hakea koulutustani vastaaviin työtehtäviin tai mulla ei ole riittävästi rahaa maksaa useaa tuhatta euroa, jollekin järjestölle, jotta pääsisin tekemään heillä töitä ilman korvausta. EVS:n kanssa näin ei ole.

Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (European Voluntary Service EVS) on osa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -ohjelmaa. Ohjelma on suunnattu alle 30-vuotiaille nuorille, ja toteutuakseen tarvitaan kolme osapuolta; vapaaehtoinen nuori, sekä vapaaehtoiset projektit nuoren lähettäjäksi ja isännöijäksi. Omalla kohdallani mukana lähettävänä tahona toimii Allianssin nuorisovaihto ja isäntänä Valko-Venäjällä toimiva Charitable Public Association World Without Borders. Nämä järjestöt ovat yhteistyössä hakeneet projektillemme rahoituksen, jolla käytönnössä katsoen katetaan kaikki kulut mukaan lukien mun matkat, viisumikulut, asuminen, vakuutus ja ruokailut.

Mä pidän tätä hyvänä diilinä! Vaikka en saa työstäni enempää palkkaa kuin 1,83 euroa päivässä, saan paljon muuta. En voisi kuvitella parempaa mahdollisuutta päästä tutustumaan elämään Valko-Venäjällä, oppia kieltä ja kulttuuria, kerryttää työkokemusta ja omaa osaamistani, sekä kaiken urakeskeisyyden lisäksi saan suuren mahdollisuuden haastaa itseäni, kasvaa, kehittyä ja onnistua. Vaikka hyppy tuntemattomaan tuntuu pelottavalta ja on valinta vaatinut paljon pohdintaa, on lopulta jännitys ja ajatus myös lukuisista vielä tuntemattomista mahdollisuuksista huumavaa. Jännityksen ja mahdollisuuksien lisäksi, kyseessä on mun mielestä kuitenkin myös järkevä ja turvallinen diili. Vaikka en tiedä kaikkea mitä mua edessä odottaa, tiedän, että teen yhteistyötä EU:n hyväksymien järjestöjen kanssa ja vapaaehtoisuudesta sekä eri osapuolten vastuista ja velvollisuuksista on olemassa viralliset sopimukset. Tähän asti yhteistyö ja yhteydenpito järjestöjen välillä on toiminut hyvin, ja oon aina saanut vastaukset mielenpäällä oleviin kysymyksiini.

WWB -järjestön toiminnasta aion kertoa enemmän vasta myöhemmin. Lyhyesti voin kuitenkin tiivistää että järjestön kohderyhmänä ovat lain kanssa kofliktissa olevat nuoret sekä kehitysvammaiset lapset ja nuoret. Vaikka yhteisen kielen puuttuminen vähän mietityttää oon erittäin innoissani siitä, että pääsen tekemään nuorisotyötä käytännön tasolla sekä toimimaan järjestöpuolella. Vaikka työtä tehdäänkin aina omalla persoonalla statuksesta riippumatta, on lähtökohta toimia ulkomaalaisena vapaaehtoisena eri kuin olla kaupungin viranomainen. Vaikka oon todella nauttinut mun aiemmista työtehtävistäni, ja vaikein päätös lähteä liittyikin siihen, että mun oli irtisanouduttava omasta virastani, aion nyt myös nauttia siitä, että saan jättää viranomaisviitan harteiltani ja olla ihan vaan itseni. Tai heidän silmissään nyt aluksi varmaan se hölmö suomalainen, joka ei ymmärrä mitään mitä tapahtuu...